Onko Turku Center tarkoitettu aprillipilaksi?

Oliko ”Turku Center” brändi tarkoitettu aprillipäivän huumoripläjäykseksi?

Taustaksi kerrottakoon, että kiirastorstaina ja aprillipäivänä 1.4.2021 Turun Sanomat julkaisi uutisen, jossa kerrottiin Turun Ydinkeskustayhdistyksen ja kaupungin markkinointiprojektista, jossa etsittiin yhteistä kaupallista nimeä eli brändiä Turun keskustassa toimiville yrityksille. Hankkeen kustannukset jaettiin puoliksi yhdistyksen ja kaupungin kesken. Mainostoimisto Briiffi ja viestintätoimisto Ground Communications ovat lehden mukaan harmissaan siitä, että keskustelu hankkeesta lähti väärille urille, eli valittua brändinimeä alettiin kritisoida. Kaupunginhallituksen jäsen Jaakko Lindfors (vasemmistoliitto) arvosteli englanninkielistä brändiä. Jatkan tässä tämän kielivalinnan ihmettelyä. Lisäsin lehtileikkeen uutisesta tämän linkin taakse.

Aikaisemmassa elämässäni olen kokenut noloutta ja myötähäpeää kahdessa muussakin kaupungissa. Joensuussa yliopistoväki repi aikoinaan huumoria ”Joensuu City Full of Life” markkinointikampanjasta. Suomen Matkailutoimittajien Kilta nimesikin sen vuoden tympäisevimmäksi liikeideaksi, joka ulkopuolisen silmissä laskee entisestäänkin kaupungin profiilia. Seuraavassa asuinpaikassani Lahdessa taas kärsittiin vielä parikymmentä vuotta myöhemmin ”Business City” -imagon krapulaa. Brändi-innossa jopa Lahden kaupunginorkesteri nimettiin ”Business City Orchestraksi”, mutta pian nimi huomattiin klassiseen musiikkiin sopimattomaksi.

Englanninkielisiin kliseihin turvautuminen ei ole turkulaisillekaan yrittäjätahoille kunniaksi. Se ei ilmaise paikan erityispiirteitä, vaan ilmentää neuvottomuutta, heikkoa itsetuntoa ja huonoa oman paikan historian tuntemusta. Se viittaa myös siihen, että vastuu Turun keskustan kehittämisestä on joutunut väärien tahojen käsiin. Onneksi ei sentään ole turvauduttu latinaan, muuten kohta kokoontuisimme ”Agoraan”. Minua jo kaduttaa tämän julkikirjoittaminen, koska joku voi kohta sitä tosissaan ehdottaa. Se taitaa olla jo varattu, sillä niitä kyllä löytyy jo useasta yliopistosta.

Jaakko Lindfors on oikeassa siinä, että kaupunkikeskustan kehittäminen ei voi olla yrittäjävetoisen keskustayhdistyksen ja brändikonsultoinnin varassa, vaikka kaupunki maksaisi puolet laskusta. Hankkeen vetäjätkin ovat huolissaan kaupunkikeskustan näivettymisestä. Elävään kaupunkikeskustaan tarvitaan monipuolisia julkisia toimintoja, monenlaisia kansalaistoiminnan paikkoja ja kulttuurin toimijoiden tiloja. Monet kulttuurin toimijat etsivät tiloja Turussa.